Maisemanhoitomenetelmillä pyritään palauttamaan hoitamaton perinnebiotooppi mahdollisimman alkuperäistä vastaavaan tilaan. Perinnebiotoopit alkavat hoitamattomina metsittymään ja heinittymään eli toisin sanoen kasvamaan umpeen. Maisemanhoitomenetelmillä perinnebiotoopit pysyvät kunnossa ja pystyvät jatkossakin turvamaan luonnon monimuotoisuutta. Perinteisiä maisemanhoitomenetelmiä ovat esimerkiksi kaulaus, niitto ja kulotus. Hoitomenetelmillä raivataan pensaikot ja puusto sekä ei-toivottu kasvillisuus. Huonossakin kunnossa ollut niitty lähtee kasvuun yllättävän nopeasti hoitomenetelmien avulla. Moni kadonnut kasvi on voinut sinnitellä maassa siemenpankissa ja valoa saatuaan kasvit lähtevät uudelleen kasvuun. Alkuperäisen biotoopin kaltaiseksi palautuminen kestää pitkään. Niitty palautuu yleensä noin kymmenessä vuodessa jos alkuperäiset kasvit ovat tallella.
Umpeenkasvaneilta niityiltä poistetaan ensisijaisesti juurivesoja muodostavat puut ja kuuset. Puita ei kannata kaataa kerralla vaan vuosien saatossa vaiheittain. Vaiheittaisella raivauksella vältetään äkillinen ravinteiden purkautuminen kannoista maaperään. Voidakseen hyvin, tarvitsee niitty köyhän maaperän. Niitylle jäteään vanhat lehtipuut ja lahopuut. Muutama puuryhmä on hyvä jättää eläinten suojaksi. Hyvä ja perinteinen keino raivatun alueen hoitamiseen on laidunnus. Laiduntava karja syö mielellään vesakoiden lehtiä ja estää niiden kasvuun lähdön. Vesakoiden syntymistä estää kalaus joka kuolettaa puun. Kuolleen puun kantokin kuolee ja lakkaa vesomasta. Kaulaamisesta hyötyvät erityisesti haapa ja harmaaleppä. Kaulaus tehdään vesurilla nilan alta, riittävän syvältä, koko puun ympäri veistäen. Kaulaus tapahtuu muutama vuosi ennen raivausta. Puu on kuollut kun kaarna irtoaa käsin repimällä. Puuston raivauksesta syntyvä jäte kerätään mahdollisimman tarkasti pois ja tuhotaan esimerkiksi polttamalla.
Ei haluttua kasvillisuutta voidaan poistaa niittämällä ja kitkemällä. Umpeen kasvanutta niittyä tulee palautus vaiheessa niittää vähintään 2-3 kertaa kesässä. Kunnossa oleva maisemaniitty niitetään noin 1-2 kertaa vuodessa. Käyttöniitty on käytöstä ja kasvilajistosta riippuen 2-4 kertaa vuodessa. Niittojäte tulee kerätä huolellisesti pois niiton jälkeen. Niittämisellä pyritään säilyttää avoimet ja puoliavoimet näkymät maisemassa estämällä umpeenkasvu. Niittämisellä varmistetaan näiden alueiden kasvillisuuden ja eläimistön säilyminen.
Kulotus on hyvä maisemanhoitomuoto silloin kun perinnebiotooppiin on kertynyt kariketta ja kuloheinää. Kulottamisella pyritään helpottamaan hoitotoimia. Kulotus myös edistää kasvua kun alueelle on jäänyt syömätöntä kasvillisuutta. Niittykasveja tukahduttava katajikko voidaan myös kulottaa pois. Lisäksi rantaniittyjen ruovikkoja voidaan kulottaa. Kokonaista perinnebiotooppia ei kannata kulottaa kerralla, sillä osa perinnebiotooppien eläimistä ei kestä kulottamista. Toisaalta osa eläimistä hyötyy kulottamisen kuivattavasta vaikutuksesta. Kulottaminen tapahtuu keväällä ennen kasvuunlähtöä niityillä ja rantaniityillä ennen lintujen pesintää. Keli ei saa olla liian kuiva kulotuksen aikaan vaan maa saa olla pikemminkin kostea. Kulotuksen suunta määräytyy tuulen mukaan. Palo lähtee leviämään myötätuulen suuntaan. Kulotus tulee aina sammuttaa vedellä ja aluetta tarkkaillaan kulotuksen jälkeen, ettei palo syty uudestaan. Kulotus kannattaa tehdä korkeintaan kerran vuodessa keväisin.
Linkkejä mielenkiintoiisiin maisemanhoitoprojekteihin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti