perjantai 8. marraskuuta 2013

Mitä jäi käteen



Jo useamman maisemasuunnittelukurssin käyneenä taidan yllättyä kuitenkin joka kerta miten paljon enemmän oppii uusia asioita uudella kurssilla. Isoimpia herätyksiä kurssilla olivat:

  1. Perinnebiotoopit. Gotta love ´em. Näistä oli mahtavaa oppia ja varsinkin ymmärtää. Ja kuka nyt ei niittyjä rakastaisi. Hyvä oli myös tajuta, että moni viisaampi on tajunnut jo ennen minua alkaa suojelemaan niitä.
  2.  Jalopuumetsät. Näillähän pelastaisi koko kestävän kehityksen ajatuksen ja alentaisi hoitoluokkaa monessa puistossa. Metsäpuistot ja isot puut. Näillä se maailma pelastuu.
  3. Tilakeskukset ja kylät. Vähän kuivaa, mutta niin tarpeellista tietoa. Ja mahtavaa oli tajuta näiden vaikutus toisiinsa, niiden merkitys ja rakentuminen ajan saatossa.
  4. Kasvillisuusrajaukset. Yksinkertaistaminen on maailmassa kaikkein vaikeinta. Ihaille ihmettelen Rihtniemen kykyä hahmottaa tätäkin asiaa.
  5. Tilat ja tilasarjat. Nämä ovat jo ennestään tuttua kauraa, mutta oli ihanaa päästä soveltamaan niitä omassa kurssityössä. 
  6. Tilakeskuksen suunnittelu. Tässä työssä olen ymmärtänyt suunnitella kohteen osaksi ympäristöä. Ehkä taitoa on kertynyt jo sen verran, että osaa suunnitella kohteen niin, että sillä vaikutusta muuhunkin kuin tilakeskuksen omiin neliöihin. Miltä tilakeskus näyttää isommassa mittakaavassa? Millaisia näkymiä muualta syntyy tilakeskuksen suuntaan? 
Taas yhtä kurssia viisaampana uusiin koitoksiin!

Project Rihtniemi




Blogin elinkaari lähenee loppuaan, mutta halusin nostaa vielä pari Rihtniemen kasvillisuusrajausta. Näihin tutustuessani olen saanut huomata, miten yksinkertaisen toimivia näiden nimet ja kuvaukset ovat. Autolla ajaessa erilaiset kasvillisuusrajaukset erottaa helposti. Suosikkini näistä ovat avoin sauma ja suljettu sauma.

Avointa saumaa näkee usein teiden varsilla, jossa tien varrella kasvaa lehtipuita ja takana suljettu metsä. Runkojen läpi siilautuva näkyvä on avoin havupuihin asti, jossa näkymä katkeaa. Tätä kasvillisuusreunaa voisi hyvin toteuttaa myös pihasuunnittelussa. Monesti alueella on esimerkiksi rumia rakennuksia, jotka ovat selkeästi osa kokonaisuutta, mutta niitä ei haluta tuoda liikaa esille. Tällaisessa tapauksessa lehtipuiden rungot häivyttävät näkyvää. Näkymälinja siilautuu rakennukseen asti jossa näkymälinja katkeaa.




Luonnon komeimpia rajauksia muodostuu synkkien havupuiden muodostamasta jyrkästä seinästä. Periaaattessa sama fiilis tilan ja näkymän suhteen voi muodostua rakennetussa ympäristössä. Jyrkäseinäiset, modernit ja korkeat talot muodostavat hyvin samankaltaisen kokemuksen.




keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Ympäristötukea maisemanhoitoon

Perinnebiotooppeja, avoimia peltomaisemia ja luonnon monimuotoisuutta arvostavien viljelijöiden on mahdollista hakea ympäristötukea. Tuella pyritään siihen, että maatalous- ja puutarhatuotantoa harjoitettaiseen kestävän kehityksen periaatteella, niin että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän. Tällä samalla tuella turvataan myös maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen sekä tuotannon harjoittamisen edellytyksien säilyminen hyvinä pitkällä aikavälillä.

Maatalouden ympäristötuki on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007-2013. EU on osarahoittajana projektissa. Tuen saaminen edellyttää viljelijältä noudatettavien lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä. 

Maaseudun suunnittelun tunneilla esiin tullut kanta lampaiden käytöstä edullisina maisemanhoitajina perustuu ympäristötukeen. Olen samaa mieltä siitä, että on hyvä olla kannustimia jotka saavat yksittäisen viljelijän suojelemaan perinnebiotooppeja ja kansallismaisemaa. Täysin vakuuttunut en ole vieläkään siitä, ovatko lampaat edullisia maisemanhoitajia ympäristötuen myötä. Asiaan liittyy kuitenkin juuri esimerkiksi se, että lampaat voisivat laiduntaa vain joka viides vuosi ja muille vuosille pitäisi olla käytössä muita eläimiä. Ulkokohtainen suhtautuminen eläimiin, jotka ilmestyvät kuin taikaiskusta haluttuna ajankohtana mietityttää. Sellaiseen paikkaan jossa eläimiä olisi muutenkin, tuki sopisi hienosti. Kuka tahansa eläimiä pitänyt tietää että se ei ole halpaa lystiä. Ruoan lisäksi tulevat myös sopivat elintilat ja lääkärikulut. Myös niille neljälle välivuodelle. 

Olen joka tapauksessa ilahtunut siitä, että tukia perinnebiotooppien ylläpitämiseen myönnetään. Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkuuko tuki myös vuoden 2013 jälkeen.